Kuten eilen kerroin, hurahdus kirjansidontaan on taas käynyt. Se vaan on niin hienoa saada arkit ommeltua vihkoksi, valmistaa kannet konepahvista, kluuttia, liimaa, kansituspaperia. Sisäsivujen liimaus kansiin. Osuiko asemointi paikalleen, aukeaako kannet hyvin?
Olen sitonut muutamia albumeita tulevia skräppäyksiä varten. Hiukan poiketen ihan perinteisestä kirjasta, jättänyt varaa valokuville, kluuttia kuitenkin selässä, sisäsivuissa ekokartonkia ja ihanaa lintupaperia kansissa.Skräppäysaikaa siis odotellessa!
Ihanan herkulliset värit!
VastaaPoistaHirmuihana ja arvokas, vaikka lahjaksi käsityötä arvostavalle :)
VastaaPoistaOmpa kaunis. Näkeekö livenä Amaliassa.
VastaaPoistaT. Mervi
Kiitos, kiitos! Livenä on Amaliassa vielä, odottaa sopivia kuvia sisälleen:) Sitten varmaan hetken työn alla kotipajassani:)
VastaaPoistaAivan ihana... kirjansidonta varmaan onkin sellainen taito, johon on helppo hurahtaa; saa tehtyä niin monenlaista ja ennen kaikkea taas itse tehtyä...
VastaaPoistaihana!
VastaaPoista