Askarteluniloa ja kädentaidoista nauttimista :)

Törmäsin Facebookissa tänään keskusteluun aiheesta, jossa Espoon kaupungin valtuuston jäsen oli tyrmistynyt ja pahoillaan siitä, että joku kollega käytti aikaansa istuntosalissa neuloen. No, asiasta voidaan toki olla useampaa mieltä, mutta onhan se niinkin, että osa siellä varmasti kuluttaa aikaansa puhelinta näpräten tai padilta uutisia lukien ja näin ollen poissaoleva ajatuksineen. Neuloessa ainakin monen mieli ottaa enemmän tietoa vastaan kuin ilman neulomista. Toki, usein luennoilla/tilaisuuksissa on hyvä kysyä (jos se vaan on mahdollista), onko neulominen tilanteessa soveliasta ja luennoitsijalle ok.

Missä ja milloin sinä teet käsitöitä?

Pystytkö keskittymään luentoon tai palaveriin paremmin neuloessasi?

Onko telkkarin katselu turhaa ilman virkkaustyötä?

Vai, häiritseekö sinua kanssamatkustajan näpertely sinua?

Minä ainakin teen melkein kaikkialla (kunhan muistan ottaa tekeleeni mukaan reissuun) :) Yleensä minulla on muutama käsityö-projekti pakattu pieneen kassiin, jonka voi napata helposti mukaan (vaikka kun tulee äkkilähtö päivystykseen), ilman sen kummempaa suunnittelua. Virkkaan autossa sekä kotisohvalla. Kulutan aikaa harkkakuskausten välissä virkaten (autossa), radiota kuunnellen. Virkkaan päivystyksessä, poikaipanan murtunutta sormea hoidettaessa. Virkkaan kotona, illalla sohvan nurkassa, hämärässä kun talo hiljenee ja poikaipanat tuhisevat sängyissään.

 

Teen toki muutakin kuin virkkaan. Teen käsitöitä, koska se on mukavaa, rentouttavaa, pään tyhjentävää tekemistä. Eikä tätä aihetta ole turhaan tutkittu, siitä esimerkiksi "Käsityön pitäisi olla ihmisoikeus" -jutussa, josta kirjoittaa YLE. Ja tässä Sinikka Pölläsen Käsityötiede - tutkimusmatkalla käsin tekemisen hyvinvointikokemuksiin -tekstissä on hyvin kirjoitettu käsitöiden aikaansaamasta FLOW-tilasta sekä hauskasti myös "Iloinen Stressi"-kokemuksesta :)

No, minä näperrän silloin kun se hyvälle tuntuu, tee sinä myös samoin :) Ja minä virkkaan myös työkseni. Se, mitä ylläolevista neliöistä syntyi, voit löytää seuraavasta Kauneimmat Käsityö -lehden numerosta, joka ilmestyy lokakuun lopussa.

Askarteluniloa :)

 - Mira

Askartelua Kaisankodilla

Työssäni Kartanokylpylä Kaisankodissa ohjaan kädentaito-iltoja joka keskiviikko. Ryhmät vaihtuvat viikottain, ilta on vapaaehtoinen ohjelma kuntoutusryhmille. Joulun alla tehtiin kransseja, kortteja sekä pieniä lahjoja pukinkonttiin. Kevätpuolella on virkattu kukkia sekä isoäidinneliöitä, valmistettu sytykeruusuja ja yleisön pyynnöstä on jatkettu myös puuhelmisten avainnauhojen tekoa. Illat ovat joka kerta mukavia, tykkään. Ohjaus on vaan niin mun juttu :)

Nyt muutaman viikon ajan ollaan taas tehty kransseja, kevään raikkaissa sävyissä. Keltaista, vihreää sekä pinkkiä. Ja tietty kukkasia ja lintuja.

Ja aivan mahtavia juttuja on käynyt myös ilmi. Kuten viime viikolla yksi kuntoutusasiakas pysäytti minut ja kertoi tuntevansa ääneni: "olin täällä marraskuussa kädentaito-illassa ja innostuin niin, että hain kotipaikkakunnaltani askartelukerhon ja olen käynyt viikottain. Lisäksi 9vee tyttäreni kuuntelee kaiket illat amalian YouTube-videoita, on tehnyt kaikki mallit ja leikkii amaliaa, olet hänen idoli, pitäisiköhän minun ottaa yhteiskuva sun kanssa..., tytöllä on askartelualustakin ja tekee leikkivideoita ja puhuu koko ajan Amaliasta." No, kuva jäi ottamatta, mutta pieni lahja lähti Ouluun pienelle ihailijalleni. Terveisiä "Myrtille" tuon ylläolevan kukkasen saattelemana :)

Kädentaitoilloissa käy harvemmin miehiä, mutta tänään oli poikkeuksellisesi mukana useampikin mieshenkilö. Harjoiteltiin vähän virkkausta (itsensä haastamista), tehtiin kransseja ja yllä oleva origamikukkanen päätyy kotiinviemisiksi. Aika hienoa, vai mitä?

Aika upeaa, että askartelu tuottaa mielihyvää niin monelle. Ja erityisen hienoa on huomata jok'ikinen viikko, että kädentaitopajasta lähtee ulos ihmiset hymyhuulilla, hienojen aikaansaannosten kanssa ja vielä kaikenlisäksi mieli virkistyneenä ja inspiroituneena. Ja kuten usein sanon, sanon sen nytkin:

JOKAISEN IHMISEN TÄYTYSI TEHDÄ KÄSILLÄÄN

KERRAN VIIKOSSA JOTAIN PIENTÄ.

ASKARRELLA, NEULOA, VIRKATA,

TUUNATA, NÄPERTÄÄ TAI PIPERTÄÄ.

SE MITÄ TEET TAI SAAT AIKAISEKSI, EI OLE TÄRKEÄÄ

VAAN SE, ETTÄ TEET!

ASKARTELUNILOA :)

terkuin Mira 

 

Suuri Käsityö, juttu ja laiskotus

Uusimmassa Suuri Käsityö-lehdessä on askartelemiani töitä ja onpa siihen samaan mahtunut pieni juttukin minusta :) Otsikko "Ahkera Askartelija" on kyllä toimittajan kynästä, vaikkei tuo tietenkään kovin kauas allekirjoittaneesta mene, vaikka välillä tuntuu että laiskotus on suurempaa kuin aikaansaatujen töiden määrä.

Tätä juttua oli kiva tehdä. Väritkin on niin keväisen raikkaat, vaikka tein mallit pimeimpänä ja vesisateisimpana marraskuun aikana. Lempparini on nuo Jacky-makupalapurkkeihin tehdyt nuppineulatyynyt.

Mutta muistakaahan hyvät askartelijat, välillä pitää muistaa myös laiskotella ja levätä. Aina se ei tarkoita sängyssä tai sohvan pohjalla loikoilua vaan vaikka villasukat jalassa, keinutuolissa virkkaamista. Askartelu ja käsityöt eivät ole suorittamista vaan nauttimista, pään nollausta ja ihana tunne, kun saa jotain valmiiksi, OMIN PIKKU KÄTÖSIN. 

Askartelun iloa ja nautintoa jokaisen alkavaan viikkoon,

terkuin Mira

Eilinen kurssi, Art Journaling ja FLOW

Eilen Amaliassa päästiin nauttimaan taas upeasta kurssista, tällä kertaa Päivin johdolla. Illan aiheena oli Art Journaling ja teemana "Mielen maisema". Kurssille oli tullut sairastapausperuutus, joten hetken epäröinnin jälkeen istahdin pöytään. Art Journalingin tekeminen on ollut mielessäni jo pitkään, mutta en ole saanut aikaiseksi aloittaa, en ehkä ole uskaltanut...

...mutta kyllä kannatti. Hienoa oli ylittää oma mukavuusalueensa ja päästä luovuuden lähteille ihan pienillä nikseillä. Materiaaleilla ei niin väliä, kierrätyspaperit, lastenkirjat, vesivärit, tussit, kynät, lyijykynä. Nuo kaikki tai vaan vaikka paperi ja lasten tussit. Ylitin itseni. Olen tyytyväinen :)

Päivin upeita töitä voi ihastella täällä KLIK-KLIK. Päivin kurssit tälle vuodelle löytyvät Amalian kurssikalenterista.